2. Leiri päivä: "Turhaa enää näitä kirjotan"

Moikkelis! Olis piakkoin aika palautua tähän päivään tän bloginkin puolella. Nyt on vaan jäänyt tämä blogi aivojen pohjalle. Sanon nyt suoraan, että pidän blogia sen takia, koska joskus vaan tulee se innostus kirjottaa ja jos poistaisin tän blogin, niin hetken päästä olisin taas tekemässä uutta. En myöskään halua pitää blogia pakko työnä tyyliin "Nyt on vaan pakko tehä se postaus!" Että ne jotka nyt ylipäätään lukee tätä blogia ja ootte ihmetlly et kui yleensä pidän blogii jos en kirjottele paljo p***** kaan, niin siinnä teille vastaus.

Joa teitä lukijoita ärsyttä tää mun postaus tahti ja lupailen vähä liikoja, niin ei mua haittaa vaikkei tääl käviskää ketää. Pidän tätä vähän niinku omaks iloks/ mielenvirkistyksesks. Harva postaustahti johtuu myös siitä kun en oo nyt päässy vähään aikaan ratsastamaan. Yleensä ku oon sanu ratsastuskuvia, niin oon mielellään kertonu siitä, kun et kirjottelen jostai "shaibast".

Mutta alotetaan nytitse leiripäivä!

Toisena päivänä hypättiin maastoesteitä ja kuten näkyy niin menin vinkalla. Nuo oli noi samat esteet samoissa kohdissa niinkuin aina, paitsi että ihan ylhäällä mäen päällä oli perus este ja toinen oli vähän erillainen. Nyt kun miettii niin olisi tohon suoralle voinut laittaa kaksikin estettä.

Meillä oli kauheat säädöt heppojen kanssa, kun ei voitu mennä vuorotellen, niin että kaikki on selässä, koska jos joku jäi vimpaksi nii lähti se sitten oikeen kunnon spurtilla sen edessä olevan hepan perään. Tehtiin sitten niin, että jenna oli ekaksi farppen kanssa tossa puolessa välissä ottamassa kuvia ja hessu oli tuon ekan esteen vieressä, jotta vinka näkee birkin, eikä se jää yksin.

Vinka kääntyi aina tuon oikean puoleisen (eli kuvasta katottuna vasen) puun "läpi" niin, että jäi kenkäänkin vähä matkalaisia.

Meillä ei ollu kauheesti tarvikkeita mitä käyttää noihin esteisiin joten korotettiin niitä puomeilla.

Ratsastuksen jälkeen lähdettiin veneellä samalle saarelle jolla oltiin edellisvuonnakin. Sieltä en sillon muistaakseni ottanut kuvia, mutta nyt niitä on ainakin muutama. Evästettiin sillä jokusen yli tunti varmaan parikin, vesi oli aika kylmää niin ei kastauduttu kun polviin asti, mut hessu päätti sitte kastautua oikee vauhdilla, ku astu kallion reunalle ja veti siihä sitte nurin vetee.

Loput kuvat © Jenna

Lindan isä kertoi siellä, että tota kivi laituria oli rakentanu heidän suvun kolme sukupolvea.